Kuten varmasti jokainen tietää, Suomi ei ole kuningaskunta vaan tasavalta vuodesta 1919 lähtien. Suomella on kuitenkin hyvin pitkä kokemus monarkiasta (ensin suomalaist jakoivat kuninkaalliset ruotsalaisten ja sittemmin venäläisten kanssa). Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917 (samana vuonna Venäjän keisarikunta romahti), valtiomuoto oli epäselvä aina vuoteen 1919 asti. Välissä ehdittiin käydä verinen sisällissota, joka jätti syvät arvet. Sisällissota sai aikaan sen, että osa suomalaisista halusi monarkian Suomeen. Suomelle ehdittiin valita oma kuningas, Hessenin prinssi Friedrich Karl, josta ei koskaan tullut Suomen kuningasta. Suomella ei ole virallisia kruununperillisiä, eikä kruununperimystä koskaan ehditty suunnitellakaan. Esittelen henkilöt, jotka olisivat Suomen kuninkaallisia jos historia olisi mennyt toisin.
Hessenin prinssi Friedrich Karl, ”Suomen kuningas”
Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinsessa Tatiana
Jos historia olisi mennyt toisin, Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinsessa Tatiana (s. 1940) olisi leskeksi jäänyt Suomen kuningatar. Mielenkiintoista Tatianassa on se, että hän on Tanskan prinsessa Benedikten (kuningatar Margareeta II:n sisko) käly. Prinsessa Tatianan aviomies oli edesmennyt Hessenin maakreivi Moritz, ja heillä on neljä lasta (Hessenin maakreivi Donatus, prinsessa Mafalda, prinsessa Elena ja prinssi Philipp).
prinsessa Tatiana
Hessenin maakreivi Donatus
Hessenin maakreivi Donatus (s. 1966) olisi Suomen kuningas, jos historia olisi mennyt toisin. Donatus on naimisissa kreivitär Floria von Faber-Castellin kanssa. Heillä on kolme lasta (prinsessa Paulina, Hessenin perintöprinssi Moritz sekä prinssi August). Donatus polveutuu sekä Britanniaa hallinneesta kuningatar Viktoriasta että Italian kuningas Viktor Emanuel III:sta. Hän on myös kuningatar Elisabet II:n 3. serkku. Donatukselta löytyy suhteita ilmeisesti Monacoon, Kreikkaan ja Tanskaan, sillä Kreikan kuningatar Anne-Marie, Monacon prinsessa Caroline, Tanskan kuningatar Margareeta II ja Tanskan prinsessa Benedikte osallistuivat hänen häihin. Donatus on useasti vieraillut Suomessa. Näin hän on kommentoinut Suomea ja suomalaisia: ”Helsinki on kiehtova kaupunki ja maaseutunne on todella kaunis. Suomalaiset ovat ystävällisiä ja luotettavia”.
Hessenin maakreivi Donatus & kreivitär Floria
Hessenin prinsessa Mafalda
Prinsessa Mafalda (s. 1965) avioitui ensimmäisen kerran italialaisen aatelisen ja liikemiehen kreivi Enrico Marone Cinzanon kanssa, mutta he erosivat vuonna 1991. Parilla ei ole lapsia. Mafalda avioitui uudestaan vuonna 1991 Carlo Galdon kanssa. Heillä on kaksi tytärtä. Pari kuitenkin erosi, ja Mafalda avioitui kolmannen kerran vuonna 2000 italialaisen aatelisen ja liikemiehen Ferdinando Brachetti Perettin kanssa. Parilla on kaksi poikaa.
Hessenin prinsessa Mafalda
Hessenin prinsessa Elena
Prinsessa Elenalla (s. 1967) on yksi tytär Massimo Caiazzonin kanssa.
Hessenin prinssi Philipp
Prinssi Philipp (s. 1970) meni naimisiin vuonna 2006 Laetita Bechtolfin kanssa. Heillä on kaksi lasta. Kuten hänen veljensä, myös Philipp on useasti vieraillut Suomessa.
Hessenin prinssi Philip vaimonsa kanssa
Eli jos historia olisi mennyt toisin, yllä mainitut henkilöt edustaisivat Suomea. Kuten alussa totesin, Suomeen ei ehditty laatia kruununperimysjärjestystä. Hessenin suku suosii miehiä kruununperimysjärjestyksessä, joten tällä logiikalla Donatus olisi Suomen kuningas. Voi kuitenkin olla, että muiden Euroopan monarkioiden tavoin kruununperimystä olisi muutettu siten, ettei se katso sukupuolta. Näin ollen Mafalda voisi Moritzin ja Tatianan esikoisena olla Suomen kuningatar. Tätä lienee turha miettiä, sillä Suomesta ei koskaan tullut itsenäistä kuningaskuntaa. Hessenin kuninkaalliset eivät edusta Suomea vaan pyörittävät viinitilaa.
kuninkaalliset ja monarkia 
Taas jälleen kerran mielenkiintoinen ja upea postaus!
Kiva aihe, ja tosiaankin toivon että Suomessa olisi kuninkaalliset, mutta ei…
Kiitos 🙂 Minustakin monarkia olisi tervetullut Suomeen, mutta vähemmistön edustajana tyydyn tähän nykyiseen systeemiin
Olisi se kyllä aika jännää. Joskus tuntuu itsekkin, että olisipa suomessa kuninkaallisia. Mutta on se jännä se historia 🙂
Historiaan mahtuu jänniä tapahtumia, ja yksi jännimmistä on Suomen kuningaskuntaseikkailu (jos minulta kysytään) 🙂
Kyllähän olisi aivan aiheellista että
Suomen kuninkaana ja kuninkaallisena perheenä olisi
Euroopan wanhimpiin ja ylhäisimpiin kuuluva tuhatvuotinen suku, Hessenit.
Sukulaissuhteitakin löytyy muihin Euroopan hoveihin, joten mikäs siinä 🙂
Suomen kuninkaaksi valittu Friedrich Karl nimesi nuoremman elossa olevan poikansa Wolfgangin perillisekseen Suomen kuninkaan kruunuun. Hänen kaksi vanhinta poikaansa, Friedrich ja Maximilian olivat kuolleet I maailmansodassa. Ajatuksena oli, että vanhempi elossa oleva poika Philipp perisi isältään Hessenin maakreivin aseman. Syytä järjestelylle on vaikea sanoa, mutta siihen lienee vaikuttanut Friedrich Karlin näkemys Suomesta vielä ”heikkona” kuningaskuntana ja arvotti siten Hessenin maakreivin arvon korkeammalle. Möyhemmin Philipp peri sekä Hessenin maakreivin arvon isältään 1940 että koko Hessenin suvun päämiehen aseman 1968. ”Suomen kruununprinssi” Wolfgang kuoli lapsettomana 1989. Tämän jälkeen on vaikea arvella, miten kruunu suvussa olisi periytynyt. Maakreivin arvo Hessenin suvussa siirtyi Philippin jälkeen hänen pojalleen Mortizille 1980 ja edelleen hänen pojalleen Heinrichille 2013. Heinrich on sama henkilö, kuin artikkelissa Suomen nykyisenä ”kuninkaana” esitetty maakreivi Donatus, mikä nimi ei ole siis hänen virallinen kutsumanimensä, vaan järjestyksessä toinen nimi. Mahdollista olisi ollut, että Hessenin maakreivin arvo olisi jäänyt ajan kuluessa toisarvoiseen asemaan suvussa, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta ja se olisi säilynyt tähän päivään saakka. Tällöin luultavasti maakreivi Henrich olisi Suomen kuningas ja hänen vanhin lapsena Paulina (s. 2007) Suomen kruununprinsessa, sillä Suomi olisi luultavasti luopunut, kuten Ruotsi vuonna 1979, kruunun perimyksessä mieslinjaisesta primogenituurista. Mutta jos Friedrich Karlin järjestelyt olisivat jääneet voimaan ja Suomen kuninkaan kruunu olisi suvussa siirtynyt aina toiseksi vanhimman pojan sukuhaaran mukaan, ”Suomen kuningas” Wolfgangin perillinen 1989 olisi ollut hänen vanhimman veljensä Philippin pojan maakreivin Moritzin toiseksi vanhin poika, Hessenin prinssi Philipp (s. 1970) ja tällöinen hänen seuraajansa tulisi olemaan mahdollisesti ”Suomen kruununprinsessa” Elena (s. 2006). Loppujen lopuksi tämä kaikki on kuintekin pseudohistoriaa ja jossittelua historian kustannuksella, mutta erittäin mielenkiintoista sellaista.
Paluuviite: Jos Suomi olisi Britannia | Muuttolinnut
Kruununperimysjärjestyksestä sen verran, että Suomessa oli kuitenkin 1918 voimassa vanha Ruotsin hallitusmuoto vuodelta 1772, jossa valtakunnan perimysjärjestykseksi vahvistettiin vuoden 1743 Tukholman perintösuostumuksen, 1604 Norrköpingin päätöksen että 1544 Westeråsin perintösuostumuksen mukainen perimysjärjestys. Eli juridinen perimysjärjestys Suomen kuninkaalle on määritettävissä.