Päivitys 20.2. Otsikko vaihtui kruununprinsessa Victorian ja prinsessa Sofian vauvojen nimiarvauksista Ruotsin kruununprinsessaparin ja prinssiparin vauvojen nimiarvaukseksi.
Syksyn aikana Ruotsin hovista on kantautunut iloisia uutisia, kun kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin kerrottiin odottavan toista lasta. Pian näiden iloisten uutisten rinnalle tuli jatkoa hovin tiedotettua prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian odottavan esikoistaan. Kruununprinsessa Victorian ja prinsessa Sofian laskettu aika osuu keväälle 2016 siten, että hovin mukaan kruununprinsessaparin toisen lapsen odotetaan syntyvän maaliskuussa ja prinssiparin esikoisen niin ikään odotetaan syntyvän huhtikuussa. Laskettuun aikaan on vielä jonkin verran aikaa, mutta spekulaatiot vauvojen ympärillä käyvät kuumina. Polttaviin puheenaiheisiin on esimerkiksi lukeutunut, järjestetäänkö vauvoille yhteinen kastejuhla. Koska kastejuhlaan on vielä reilummin aikaa, en lähde sitä tässä postauksessa spekuloimaan vaan keskityn mahdollisiin nimiin. Millaisia nimivalintoja voimme odottaa?
Embed from Getty Images Embed from Getty ImagesKuninkaallisten kohdalla on totuttu pitkiin nimirimpsuihin, jotka vaihtelevat hoveittain ja aikakausittain. Esimerkiksi Liechtensteinin ruhtinas Hans Adam II:lla on peräti kahdeksan tai yhdeksän nimeä laskutavasta riippuen (Johannes Adam Ferdinand Alois Josef Maria Marco d’Aviano Pius, joista Marco d’Aviano käsittääkseni lasketaan yhdeksi nimeksi), mutta samaan ikäluokkaan kuuluvalla Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaalla on ”vain” neljä nimeä. Kuitenkin kuningas Kaarle Kustaan isällä prinssi Gustaf Adolfilla oli isänsä kuningas Kustaa VI Aadolfin tapaan kuusi nimeä, mutta sen sijaan kuningas Kustaa VI Aadolfin isällä kuningas Kustaa V:llä oli ”vain” kolme nimeä (Oscar Gustaf Adolf). Nykyisin Ruotsin kuninkaallisille on vakiintunut käytäntö neljästä nimestä, joskin prinsessa Madeleinen ja Christopher O’Neillin lapset rikkovat tätä traditiota. Kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin kohdalla uskon heidän jatkavan perinnettä neljästä nimestä, sillä prinsessa Estellen kohdalla he päätyivät neljään nimeen. Sen sijaan prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia voivat päätyä perinteisen neljän nimen sijasta kolmeen prinsessa Madeleinen ja Christopher O’Neillin tapaan.
Jokaisella hovilla on omat vakiintuneet perinteiset nimet, joita edelleen noudatetaan uusienkin sukupolvien kohdalla. Näkyvimmin perinteisiä nimiä vaalitaan Isossa-Britanniassa, mutta myös esimerkiksi Tanskassa perinteisillä nimillä on oma paikkansa. Usein perinteisillä nimillä halutaan kunnioittaa edesmenneitä esi-isä tai vaihtoehtoisesti vielä elossa olevia lähisukulaisia, kuten esimerkiksi Belgian prinsessa Elisabethin (Elisabethin nimellä niin ikään viitattiin kuningas Philippen edesmenneeseen isoisoäitiin Belgian kuningatar Elisabethiin) ja Espanjan infanta Sofian (Sofian nimellä luonnollisesti kunnioitettiin hänen isoäitiään Espanjan kuningatar Sofiaa) tapauksissa. Myös Ruotsin kuninkaallisille on vakiintunut omia perinteisiä nimiä, joita alla esittelen.
Poikien nimet
Gustaf
Miesten nimiä tarkastellessa nimi Gustaf on ehdottomasti perinteisten nimien kärjessä. Gustaf-nimellä todennäköisesti kunnioitettaisiin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin tai vaihtoehtoisesti prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian vauvan isoisää kuningas Kaarle Kustaata, mutta myös kaukaisemmassa menneisyydessä nimellä on tukevat juuret. Lähimenneisyydessä Gustaf-nimeä on kantanut kruununprinsessa Victorian ja prinssi Carl Philipin traagisesti menehtynyt isoisä prinssi Gustaf Adolf, jota ennen Gustaf-nimeä kantoivat kaikki Ruotsin Bernadotte-sukuiset kuninkaat aina kuningas Oskar II:een asti. Vaikka Gustaf-nimi on ollut suosittu Bernadotte-dynastian keskuudessa, nimen juuret pohjautuvat Ruotsin legendaariseen kuninkaaseen Kustaa Vaasaan (alla oleva kuva), joka oli Ruotsia hallinneen Vaasa-dynastian ensimmäinen kuningas halliten Ruotsia vuosina 1523-1560. Sittemmin prinsessa Madeleine ja Christopher O’Neill palauttivat Gustaf-nimen käyttöön antaessaan sen prinssi Nicolakselle. Koska prinssi Nicolas kantaa Gustaf-nimeä (olkoonkin, että Gustaf komeilee nimirimpsun viimeisenä nimenä), voi olla että sekä kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel että prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia päätyvät muihin nimiin.
Wikimedia Commons
Alla olevassa kuvassa prinssi Gustaf Adof (kuningas Kaarle XVI Kustaan isä) puolisonsa prinsessa Sibyllan kanssa
Embed from Getty ImagesCarl
Gustaf-nimen tavoin nimellä Carl on vakiintuneet juuret Ruotsin kuninkaallisten perinteisten nimien listassa. Tällä hetkellä Carl-nimeä kantavat sekä kuningas Kaarle Kustaa että prinssi Carl Philip, mutta nimi on ollut myös käytössä kuningas Kaarle Kustaan edesmenneiden setien prinssi Carl Johanin ja prinssi Bertilin kohdilla. Vaikka Carl-nimi on ollut Bernadotte-dynastian keskuudessa melko ahkerassa käytössä, ei se ole tismalleen yhtä suosittu nimi kuin Gustaf. Jos katseen suuntaa nykyisin muodollista valtaa pitävän Bernadotte-dynastian edeltäjiin ja kaukaisempaan menneisyyteen, löytyy Ruotsin historiasta useampi Carl-niminen (tai suomeksi Kaarle) kuningas. Kenties tunnetuin Ruotsin Kaarle-nimisistä hallitsijoista on ristiriirainen Kaarle XII (Ruotsin kuninkaana vuosina 1697-1718), jonka valtakauden huipentumana Ruotsi menetti suurvalta-asemansa. Jos kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel päätyisivät Carl-nimeen, historiallisuudesta huolimatta he todennäköisesti haluaisivat kunnioittaa nimellä lapsen isoisää kuningas Kaarle Kustaata sekä enoa prinssi Carl Philipiä. Prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian kohdalla puolestaan kuninkaallisten keskuudessa ei ole tavatonta antaa jälkikasvulle vanhempien nimiä, kuten Tanskan kruununprinssi Frederikin ja kruununprinsessa Maryn pojan prinssi Vincentin kohdalla nähtiin.
Adolf
Edellä mainittujen Gustafin ja Carlin tavoin Adolf-nimellä on vakaa paikka perinteisten nimien joukossa. Bernadotte-kuninkaista Adolf-nimi on esiintynyt kuningas Kustaa V:stä alkaen, mutta myös Bernadotte-dynastian edeltäjien keskuudessa Adolf on ollut melko suosittu nimi hallitsijoilla. Näistä tunnetuimmat lienevät olevan kuningas Kustaa IV Aadolf, joka syrjäytettiin valtaistuimeltä sen jälkeen, kun Ruotsi oli joutunut luovuttamaan Suomen Venäjälle Ruotsille tappiollisen 1800-luvun alussa käydyn sodan seurauksena, sekä myyttinen kuningas Kustaa II Adolf, jonka tytär kuningatar Kristiina jäi jälkipolville vähintään yhtä legendaariseksi hahmoksi kuin isänsä. Vaikka Adolf-nimellä on vahvat perinteet, pidän hyvin epätodennäköisenä että kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel tai prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia tähän nimeen päätyisivät. Syy tähän löytyy lähimenneisyydestä, sillä nimi yhdistetään vahvasti natsi-Saksan johtajaan Adolf Hitleriin. Tavallinen kaduntallaaja voi toki ohittaa tämän ikävän huomion olankohautuksella, mutta valitettavasti Ruotsin kuninkaallisia on vielä viime vuosina riepoteltu kuningatar Silvian isän Walter Sommerlathin natsimenneisyydestä. Jos Adolf-nimeen päädyttäisiin (olkookin, että nimi esiintyisi nimirimpsun lopussa), lehdistö tuskin voisi vastustaa kiusausta ja jättää Adolf Hitleriin kohdistuvat rinnastukset tai huomiot julkaisematta. Näin ollen Adolf-nimi takaisi ansaitsemattoman taakan.
Oscar
Bernadotte-dynastian historiassa Oscar-nimellä on merkittävä paikka perinteisten nimien joukossa, sillä ensimmäisen Bernadotte-sukuisen kuninkaan Kaarle XIV Juhanan poika tunnettiin Oscarina (alla oleva kuva, kuningas Oskar I). Hallitsijoiden keskuudessa Oscar ei ole ollut yhtä suosittu nimi kuin Gustaf, Adolf tai Carl, mutta Ruotsin historiassa on kuitenkin ollut kaksi Oscar-nimeä käyttävää hallitsijaa. Hallitsijoiden lisäksi Oscar-nimeä on jonkin verran käytetty nimiripsuissa. Esimerkiksi kaikki kuningas Kustaa VI Aadolfin pojat prinssi Carl Johania lukuun ottamatta kantoivat Oscar-nimeä, jolloin nimestä muodostui prinssi Carl Johaniin asti eräänlainen perinne kuningas Kustaa VI Aadolfin ja kruununprinsessa Margaretan perheessä. Sittemmin tämä perinne katkesi, sillä prinssi Gustaf Adolf ja prinsessa Sibylla eivät päättäneet antaa ainoalle pojalleen kuningas Kaarle XVI Kustaalle Bernadotte-dynastian merkittävää nimeä. Toisaalta myöskään kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia eivät nimenneet prinssi Carl Philipiä kuningas Oskari I:n mukaan. Nimi on siis tällä hetkellä kadonnut, mutta samalla sillä on hyvät mahdollisuudet päästä uudestaan käyttöön siinä mielessä, että prinsessa Sofian isän Erik Hellqvistin toinen nimi on Oscar.
Wikimedia Commons
Olof/Olaf
Olof-nimellä on kytkökset sekä prinssi Danieliin että kruununprinsessa Victorian sukuun ja Ruotsin historiaan ylipäätään, minkä takia pidän nimeä mahdollisena kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin mahdolliselle poikavauvalle. Prinssi Danielin toinen nimi tunnetusti on Olof (Olof Daniel), mutta nimi löytyy myös toisenlaisessa muodossa kruununprinsessa Victorian sukupuusta. Kuningas Kaarle Kustaan isoisä kuningas Kustaa VI Aadolf niin ikään kantoi Olaf-nimeä kuusi nimeä kattaneessa nimirimpsussa. Kuningas Kustaa VI Aadolfin nimi siis kirjoitusasultaan poikkeaa prinssi Danielin Olaf-nimestä. Kaukaisempaa menneisyyttä tarkasteltaessa Olof-nimellä nimen omaan prinssi Danielin nimen kirjoitusasussa löytyy oma paikkansa Ruotsin historiasta, sillä Ruotsia vuodesta 993 vuoteen 1022 hallitsi Olof-niminen kuningas (suomeksi Olavi Sylikuningas).
Erik
Erik-nimeä puolestaan pidän hyvin mahdollisena prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian mahdolliselle poikavauvalle, sillä edellä esitellyn Olof/Olaf-nimen tavoin sillä on kytkökset molempiin vanhempiin. Prinsessa Sofian isä on nimeltään Erik, jonka mukaan Ruotsin prinssipari voi haluta nimetä lapsensa. Toisaalta nimellä on myös vahvat kytkökset prinssi Carl Philipin sukuun ja Ruotsin historiaan ylipäätään, sillä menneinä vuosian Erik on ollut hyvin suosittu nimi Ruotsin kuninkaallisten keskuudessa. Ennen Bernadotte-dynastiaa Erik oli melko suosittu nimi hallitsijoiden keskuudessa, mikä juontanee juurensa Ruotsin ensimmäiseen kuninkaaseen Eerik Voittoisaan. Bernadotte-dynastian aikaan hallitsijat eivät käyttäneet Erik-nimeä, mutta nimi esiintyi jonkin verran prinssien keskuudessa.
Embed from Getty ImagesOlle
Tietääkseni Olle-nimellä ei ole kuninkaallisia kytköksiä, mutta nimellä prinssi Daniel ja kruununprinsessa Victoria kunnioittaisivat prinssi Danielin isää Olle Westlingiä. Kruununprinsessapari muisti prinsessa Estellen nimessä niin Victorian äitiä kuningatar Silviaa kuin Danielin äitiä Ewa Westlingiä. Näin ollen kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel voivat haluta noudattaa samaa logiikkaa kuin prinsessa Estellen nimessä.
Bertil
Prinssi Bertil oli kuningas Kaarle Kustaan setä sekä prinssi Carl Philipin yksi kummeista, jolta hän peri Villa Solbackenin. Nykyisin Bertil muistetaan erityisesti rakkaustarinastaan, sillä hän joutui odottamaan yli 30 vuotta ennen kuin sai luvan avioitua rakastettunsa Lilian Craigin kanssa vuonna 1976. Odottelulla prinssi Bertil tunsi velvollisuutta Ruotsin kruunua kohtaan, sillä hänen veljensä prinssi Gustaf Adolf oli menehtynyt onnettomuudessa 40-vuotiaana. Prinssi Gustaf Adolfin kuolema käytännössä tarkoitti sitä, että lähes 90-vuotiaan kuningas Kustaa V:n ja 65-vuotiaan kruununprinssi Gustaf Adolfin (Kustaa VI Aadolf) seuraaja oli vuoden vanha (kuningas) Kaarle Kustaa. Tuolloin Ruotsin kruununperimysjärjestys ei kelpuuttanut sen paremmin naisia kuin morganaattisen eli niin sanotun epäsäädyllisen avioliiton solmineita prinssejä. Aviottomana pysymisellä prinssi Bertil niin ikään halusi varmistaa, että tarpeen tullen hän pystyisi toimimaan veljenpoikansa sijaishallitsijana. Sittemmin Bertil ja hänen puolisonsa prinsessa Lilian olivat erittäin läheisiä Ruotsin kuningasperheelle jopa siinä määrin, että heidän on kerrottu olleen kruununprinsessa Victorialle, prinssi Carl Philipille ja prinsessa Madeleinelle kuin isovanhempia. Tätä taustaa vasten odotan erityisesti prinssi Carl Philipin, joka myös kantaa nimirimpsussaan Bertil-nimeä, ja prinsessa Sofian nimeävän lapsensa prinssi Bertilin mukaan.
Frederik
Frederikiä en odota etunimeksi, mutta kuningas Kaarle Kustaan isästä prinssi Gustaf Adolfista eteenpäin nimellä on oma paikkansa perinteisten Bernadotte-dynastian nimien keskuudessa. Kuningas Kaarle Kustaan isän prinssi Gustaf Adolfin lisäksi Frederik-nimeä ovat kantaneet muun muassa niin prinssi Gustaf Adolfin veli prinssi Sigvard kuin kuningas Kustaa VI Aadolf. Toisaalta nimellä ei ole pelkästään Bernadotte-dynastian kautta läheiset siteet, sillä Tanskan kruununprinssi Frederik ja kruununprinsessa Victoria ovat läheisiä toisilleen. Viimeksi prinsessa Estellen kummina sai kunnian toimia kruununprinsessa Mary, jota myös nimirimpsussa kunnioitettiin. Kenties tällä kertaa kruununprinssi Frederik saa tämän kunniatehtävän, jonka myötä hänen nimensä pääsee nimirimpsuun mukaan.
Vilhelm/Wilhelm
Vilhelm (tai kirjoitustavasta riippuen Wilhelm) ei ole onnistunut saamaan Bernadotte-dynastiassa samanlaista asemaa kuin esimerkiksi nimet Gustaf ja Carl. Kuitenkin ennen ensimmäistä maailmansotaa (1914) Vilhelm (tai vaihtoehtoisesti Wilhelm) oli melko käytetty nimi, joka on kerran jopa annettu etunimeksi. Ensimmäisen kerran Bernadotte-dynastiassa Vilhelm-nimi otetiin käyttöön kuningas Kaarle XV:n pojan prinssi Carl Oscarin kohdalla vuonna 1852. Sittemmin Vilhelm (tai Wilhelm) päätyi koristamaan nimirimpsuja, kuten kuningas Kustaa VI Aadolfin kohdalla. Vuonna 1884 Wilhelm päätyi prinssi Wilhelmin myötä etunimeksi, mutta prinssi Wilhelmin myötä nimi on unohdettu. Toki Ruotsin kuninkaalliset ovat voineet kokea nimen epäsopivaksi lapsilleen eriävisä mieltymiksistä johtuen, mutta itse veikkaan syyn juontavan juurensa Saksan keisari Vilhelm II:een (alla oleva kuva). Keisari Vilhelm II jäi historiankirjoihin paitsi Saksan viimeisenä keisarina myös syntipukkina ensimmäiseen maailmansotaan. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1918 keisari Vilhelm II sai siis epäoikeutetusti kaikkien vihat niskoilleen, minkä takia Ruotsin kuninkaalliset eivät varmasti halunneet viitata lastensa nimillä traagiseksi hahmoksi jääneeseen keisari Vilhelmiin. Nyt aika lienee olevan kypsä nimen palauttamiselle, mutta se on toinen tarina kokevatko sen paremmin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel kuin prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia nimeä omakseen.
Embed from Getty ImagesTyttöjen nimet
Désirée
Désirée-nimellä on merkittävä paikka Bernadotte-dynastian historiassa, sillä ensimmäinen Bernadotte-kuningatar oli nimeltään Désirée (Désirée Clary). Pääsääntöisesti Ruotsin hoviin on syntynyt vähän prinsessoja, joten Désirée Claryn jälkeen nimi oli seuraavan kerran käytössä vasta kuningas Kaarle Kustaan siskon prinsessa Désiréen kohdalla vuonna 1938. Sittemmin myös kruununprinsessa Victorian kohdalla nimi pääsi käyttöön, mikä ilmeisesti johtui osittain siitä että prinsessa Désirée on yksi Victorian kummeista. Historiallisuuden lisäksi mielestäni Désirée on kaunis nimi, minkä takia sen soisi pääsevän jälleen käyttöön.
Ingrid
Bernadotte-dynastiassa Ingrid-nimellä ei oikeastaan ole vakiintunutta paikkaa, mutta nimen teki tunnetuksi Tanskan kuningatar Ingrid (alla oleva kuva). Kuningatar Ingrid oli kuningas Kaarle Kustaan täti sekä kuningas Kustaa VI Aadolfin ja kruununprinsessa Margaretin ainoa tytär. Vuonna 1935 hän avioitui Tanskan tulevan kuninkaan Frederik IX:n kanssa, mikä tekee Ingridistä Tanskan kuningatar Margareeta II:n, prinsessa Benedikten ja Kreikan kuningatar Anne-Marien äidin. Ruotsin kuninkaallisiin johtavan läheisen verisiteen lisäksi kuningar Ingrid oli kuningatar Silvialle tärkeä tuki. Kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia kunniottivatkin kuningatar Ingridiä kruununprinsessa Victorian nimellä, mutta toisaalta kruununprinsessa Victorian ja prinssi Carl Philipin lasten kohdalla kuningatar Ingrid alkaa jo olla melko etäinen.
Wikimedia Commons
Sibylla
Nimellä Sibylla kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel tai vaihtoehtoisesti prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia kunnioittaisivat kuningas Kaarle Kustaan äitiä prinsessa Sibyllaa. Saksalainen Saksi-Coburg-Gothan prinsessa Sibylla avioitui vuonna 1932 Ruotsin prinssi Gustaf Adolfin kanssa, joka oli kuningas Kustaa VI Aadolfin ja tämän ensimmäisen vaimon kruununprinsessa Margaretin poika. Prinssi Gustaf Adolf oli Ruotsin kruununperijä, mutta kuningasta hänestä ei koskaan tullut traagisen kuoleman seurauksena vuonna 1947. Näin ollen prinsessa Sibyllasta ei koskaan tullut Ruotsin kuningatarta eikä kruununprinsessaa, mutta kuningatar Louisen kuoleman jälkeen 1965 hän sai merkittävän roolin hovissa esiintyen kuningas Kustaa VI Aadolfin tukijana. Prinsessa Sibylla itse menehtyi syöpään vuonna 1972 ennen kuin hänen pojastaan Kaarle Kustaasta oli ehtinyt tulla Ruotsin kuningasta. Niinpä kruununprinsessa Victoria, prinssi Carl Philip ja prinsessa Madeleine eivät ole koskaan tavanneet isoäitiään, minkä ainakin kruununprinsessa Victoria on julkisesti tuonut esiin hieman haikeaan sävyyn. Toisaalta prinsessa Sibyllaa ovat nimien valinnassa muistaneet ainoastaan hänen tyttäret prinsessat Margaretha, Birgitta ja Désirée, joten nimi voi olla niin ikään hävinnyt lopullisesti kuningasperheen käytöstä.
Wikimedia Commons
Alice
Kuniningatar Silvian äiti oli nimeltään Alice Sommerlath (syntyjään Soares de Toledo), joten nimellä ensisijaisesti muistettaisiin kuningatar Silvian puoleista isoäitiä. Prinsessa Sibyllasta poiketen niin kruununprinsessa Victoria kuin prinssi Carl Philip (prinsessa Madeleinea unohtamatta) ovat saaneet tuntea vuonna 1997 menehtyneen Alice Sommerlathin, joten nimeen liittyy varmasti omanlaista tunnearvoa, jota jäänee Sibylla-nimestä uupumaan. Lisäksi nimellä on myös melko vahvat kuninkaalliset kytkökset, sillä esimerkiksi kuningas Kaarle Kustaan sisko prinsessa Birgitta kantaa nimirimpsussaan Alice-nimeä. Nimellä kenties ensisijaisesti muistettaisiin Alice Sommerlathia, mutta samalla se hieman hatarammin viittaisi myös toiseen isoäitiin prinsessa Sibyllaan, joka myös kantoi Alice-nimeä pitkähkössä nimirimpsussaan. Näin luultavasti kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia ajattelivat nimetessä kruununprinsessa Victoriaa.
Joséphine
Désiréen tavoin Joséphine on Bernadotte-dynastiassa merkittävä naisten nimi, jota Ruotsin kuninkaalliset ovat viimeksi käyttäneet prinsessa Madeleinen kohdalla. Nimi juontaa juurensa Ranskan keisarinna Joséphineen, joka oli Ranskan keisariksi nousseen Napoleon Bonaparten ensimmäinen vaimo sekä monien Euroopan kuninkaallisten esiäiti. Napoleon Bonaparte puolestaan on merkittävä henkilö Bernadotte-dynastian ja Ruotsin historiassa ylipäätään, sillä hänen vaikutuksestaan ranskalainen marsalkka Jean-Baptiste Bernadotte päätyi Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1818. Keisarinna Joséphinen ohella nimestä merkittävän tekee se, että se vahvasti liittyy myös keisarinnan lapsenlapseen Ruotsin kuningatar Josefinaan (syntyjään Leuchtenbergin Joséphine), joka oli kuningas Oskar I:n puoliso ja Ruotsin toinen Bernadotte-sukuinen kuningatar. Nykyisin kuningatar Josefinan (alla oleva kuva) näkyvin perintö Ruotsin kuninkaallisille lienee olevan tiarakokoelma, joista monien tiaroiden tarina kytkeytyy tavalla tai toisella häneen. Kaiken kaikkiaan nimi on hyvin perinteikäs, jonka soisi vielä esiintyvän Ruotsin kuninkaallisilla.
Wikimedia Commons
Louise (tai Lovisa)
Viimeksi Ruotsin kuninkaalliset ovat käyttäneet Louise-nimeä kuningas Kaarle Kustaan sisaren prinsessa Christinan kohdalla, jolloin prinssi Gustaf Adolf ja prinsessa Sibylla kenties halusivat kunnioittaa Gustaf Adolfin äitipuolta Ruotsin kuningatar Louisea sekä prinssi Gustaf Adolfin isoäitiä Connaughtin ja Strathearnin herttuatar Louisea. Ruotsin hoviin kuningatar Louise (syntyjään lady Louise Mountbatten eli Battenbergin prinsessa) päätyi mutkien kautta hänen avioiduttua 34-vuotiaana vuonna 1923 leskeksi jääneen kuningas Kustaa VI Aadolfin kanssa, vaikka vuosia aiemmin Louise oli todennut ettei hän avioituisi kuninkaan tai lesken kanssa. Avioliiton myötä Louise sai harteilleen merkittävän roolin hovissa, sillä hänen anoppinsa kuningatar Victoria vietti suurimman osan ajastaan Italiassa. Toisaalta Louise-nimi on ollut Bernadotte-dynastian käytössä jo ennen kuningatar Louisea, joista kuuluisin nimen käyttäjä lienee olevan Tanskan kuningatar Louise. Lisäksi nimi on esiintynyt myös ruotsalaisemmassa kirjoitusasussa eli muodossa Lovisa.
Kristina
Kristina niin ikään olisi prinsessa Sofiaan vievä yhdysside, sillä Kristina on hänen toinen nimensä. Tämän takia pidän nimeä todennäköisempänä prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian vauvalle kuin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin, joskin Ruotsin kuninkaallisten nimien kohdalla todennäköisyys on arveluttava käsite. Nimellä ei ole Bernadotte-dynstiassa oikeastaan minkäänlaista asemaa, vaikka nimi myönnettiin kuningas Kaarle Kustaan sisarelle prinsessa Christinalle toisenlaisessa kirjoitusasussa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei nimellä olisi kaukaisempia juuria, sillä tunnetuin nimen käyttäjä lienee olevan Ruotsin kuningatar Kristiina. Mielestäni 5-vuotiaana Ruotsin (ja Suomen) hallitsevaksi kuningattareksi noussut Kristiina on ehdottomasti yksi kiehtovimmista kuninkaallisista tai historiallisista henkilöistä ylipäätään kautta aikojen. Hänet muistetaan parhaiten suuresta poliittisesta skandaalista, jossa kyse oli uskonnon vaihtamisesta. Luterilaista uskoa tunnustanut kuningatar Kristiina päätti vuonna 1654 luopua kruunusta ja seuraavana vuonna hän kääntyi katolilaisuuteen. Nykyaikana kuningatar Kristiinan poliittinen skandaali kenties tuntuu naurettavalta, mutta 1600-luvulla skandaali oli aikalaisille yhtä järkyttävä kuin jos tänä päivänä Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman tyttäret liittyisivät vapaaehtoisesti Isisin tai Al Qaidan taistelijoiksi. Luultavasti kuningatar Kristiinan skandaalin seurauksena myös hänen nimensä on jäänyt vähälle käytölle.
Wikimedia Commons
Ingeborg
Aika ajoin Ingeborg-nimi on esiintynyt Ruotsin kuninkaallisilla, joista viimeisimpänä nimi on annettu kuningas Kaarle Kustaan sisarelle prinsessa Birgitalle. Varsinaisesti nimi rantautui Bernadotte-dynastiaan vasta Tanskan prinsessa Ingeborgin mukana hänen avioiduttua kuningas Oskar II:n ja kuningatar Sofian pojan prinssi Carlin kanssa vuonna 1897. Jo ennen avioliittoa prinsessa Ingeborgilla oli ruotsalaisia sukujuuria, sillä hänen äitinsä Tanskan kuningatar Louise oli syntyjään Ruotsin prinsessa. Aikanaan prinsessa Ingeborg ei saanut hovissa merkittävää roolia, mutta sen sijaan hänet muistetaan paremmin kuuluisien lasten kautta, joiden joukkoon kuuluvat Norjan kruununprinsessa Märtha (Norjan nykyisen kuninkaan Harald V:n äiti) ja Belgian kuningatar Astrid (Belgian kuningas Philippen ja Luxemburgin suurherttua Henrin isoäiti). Näin ollen nimi on löytänyt paikkansa myös Norjan, Belgian ja Luxemburgin kuninkaallisten keskuudesta. Tosin prinsessa Birgitan jälkeen Ingeborg ei ole päässyt mukaan nimirimpsuihin, joten nimi voi tuntua vieraalta.
Sofia
Luonnollisesti Sofia olisi jälleen linkki prinsessa Sofiaan, mistä johtuen pidän sitä jälleen ”todennäköisempänä” prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian vauvalle. Kuten edellä on jo tullut ilmi, kuninkaallisten keskuudessa ei ole tavatonta nimetä lapsia vanhempien mukaan, mutta en kuitenkaan usko Sofian olevan mahdollisen tyttövauvan etunimi jos nimeen ylipäätään päädytään. Prinsessa Sofiaan vievän hyvin näkyvän yhteyden lisäksi nimellä on takanaan vahvat kuninkaalliset sukujuuret Ruotsin kuningasperheessä, sillä Ruotsissa on kaiken kaikkiaan ollut kolme Sofia-nimistä kuningatarta, joista yksi kuningatar osui Bernadotte-dynastian kohdalle. Viimeisimmän Sofia-nimisen kuningattaren eli Nassaun prinsessaksi syntyneen kuningatar Sofian jälkeen kuningattaren nimeä suosittiin nimirimpsuissa, vaikka se ei enää päätynytkään etunimeksi. Kuningatar Sofian pojan prinssi Carlin kaikkien tyttärien (Tanskan prinsessa Margarethan, Norjan kruununprinsessa Märthan ja Belgian kuningatar Astridin) nimissä muistettiin heidän isoäitiään kuningatar Sofiaa. Sittemmin kuningatarta kunnioitettiin Tanskan kuningatar Ingridin kohdalla, joka jäi viimeisimmäksi Sofia-nimeä kantaneeksi (syntyperäiseksi) Ruotsin kuninkaalliseksi.
Margaretha
Margaretha on hyvin vanha ja melko perinteikäs nimi, joka viimeisimpänä on annettu kuningas Kaarle Kustaan sisarelle prinsessa Margarethalle. Kaukaisemmasta menneisyydestä nimeä kantoi maineikas Tanskan, Norjan ja Ruotsin hallitsijana toiminut kuningatar Margareeta (Margaret), mutta Bernadotte-dynastiaan nimi varsinaisesti kulkeutui kruununprinsessa Margaretin (alla oleva kuva) mukana, joka tosin Ruotsissa tunnetaan nimellä Margareta. Kruununprinsessa Margaret oli syntyjään Connaughtin prinsessa sekä Britannian kuningatar Viktorian lapsenlapsi, joka lopulta päätyi Ruotsin kuningasperheeseen hänen vuonna 1905 avioiduttua Ruotsin tulevan kuningas Kustaa VI Aadolfin kanssa. Egyptissä tavanneen parin avioliittoa on luonnehdittu onnelliseksi rakkausavioliitoksi, joka katkesi yllättäen kruununprinsessa Margaretin ennen aikaiseen kuolemaan hänen ollessa 38-vuotias ja kahdeksannella kuulla raskaana. Kruununprinsessan kuoleman jälkeen hänen tyttärensä kuningatar Ingrid toi nimen Tanskan hoviin kuningatar Margareeta II:n kohdalla. Kruununprinsessan esikoinen prinssi Gustaf Adoldolf ja hänen puolisonsa prinsessa Sibylla sen sijaan muistivat edesmennyttä kruununprinsessaa esikoistyttären prinsessa Margarethan kohdalla.
Wikimedia Commons
Lilian
Kuningas Kaarle Kustaan edesmenneen sedän prinssi Bertilin puoliso prinsessa Lilian oli hyvin läheinen kuningasperheelle. Erityisesti prinsessa Lilian muistetaan traagisesta rakkaustarinastaan, sillä hän joutui odottamaan aatelittomuutensa takia vuosia ennen kuin sai luvan avioitua prinssi Bertilin kanssa. Lopulta kaikki päättyi onnellisesti, mutta odottelun hintana oli lapsettomuus. Mahdollisesti lapsettomuuden vaikutuksesta prinsessa Lilianista tuli kuin isoäiti kruununprinsessa Victorialle, prinssi Carl Philipille ja prinsessa Madeleinelle, joilla ei siis elossa olevaa isoäitiä ollut kuningas Kaarle Kustaan puolelta. Läheisistä väleistä kieli prinsessa Madeleinen ja Christopher O’Neillin tyttären prinsessa Leonoren nimivalinta, jolla kunnioitettiin vuonna 2013 menehtynyttä prinsessa Liliania. Näin ollen myös prinssi Carl Philip ja kruununprinsessa Victoria voivat myös haluta muistaa prinsessa Liliania lastensa nimivalinnoilla. Erityisesti kruununprinsessa Victorian on kerrottu olleen erityisen läheinen prinsessa Lilianille, joka tuki häntä kruununprinsessan seurusteltua prinssi Danielin kanssa.
Edellä on esitetty Ruotsin kuningasperheen perinteisiä nimiä sekä hieman otettu mukaan lähisukua, mutta viime vuosina olemme huomanneet etteivät kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian lapset erityisemmin pidä kuningasperheen perinteisiä nimiä arvossa tai ainakaan he eivät ole halunneet käyttää niitä omien lasten kohdalla. Perinteisten nimien sijasta kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel sekä prinsessa Madeleine ja Christopher O’Neill halusivat kulkea omia polkujaan ja ottaa riskin siinä mielessä, ettei kuninkaallisten kohdalla olla erityisemmin totuttu rohkeisiin nimiin, joilla ei ole erityisen vahvoja juuria kuningasperheessä. Viime aikaisesta trendistä johtuen pidän epätodennäköisenä, että kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel tai prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia seuraisivat perinteisten nimien viitoittamaa tietä. Luvassa on siis todennäköisemmin yllätys, jollaista kukaan ei osannut odottaa. Prinsessa Estellen kohdalla kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel ilmeisesti muistivat etunimessä kaukaisempaa sukulaista viitaten nimellä niin ikään kreivi Folke Bernadotten puolisoon kreivitär Estelle Bernadotteen. Näin ollen nimillä voidaan viitata myös kaukaisempiin kuningasperheen sukulaisiin, joita ei nimiarvauksia laatiessa tule ajatelleeksi, kuten kreivitär Estelle Bernadotte osoitti. Toisaalta nimiä ei välttämättä oteta kuningasperheen kaukaisemmilta sukulaisilta, vaan nimivalinnoissa voidaan ottaa huomioon niin kuningatar Silvian kuin prinssi Danielin ja prinsessa Sofian sukujuuret. Kuningatar Silvian kohdalla listan kärjessä on ollut hänen toinen nimensä Renate, kun taas esimerkiksi prinssi Carl Philip ja prinssessa Sofia voivat muistaa nimivalinnoilla Sofian siskoja Sara ja Lina Hellqvistiä.
Yllättävien sukulaisten lisäksi kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel sekä prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia voivat kulkea muotinimien perässä. Vuonna 2014 Ruotsin suosituimpien poikien nimien joukkoon pääsivät mukaan Lucas, William, Oscar, Oliver, Liam, Elias, Hugo, Vincent, Charlie ja Alexander. Tyttöjen nimissä kärkeä puolestaan pitivät Elsa, Alice, Maja, Agnes, Lilly, Olivia, Julia, Ebba, Linnea ja Molly. Nimiarvauksista tuskin tulee tällä kertaa helppoa, mutta se ei onneksi estä arvailemasta. Mikä on sinun arvauksesi?
kuninkaalliset ja monarkia 