Keisari Aleksanteri II (29.4.1818-13.3.1881) oli Venäjän keisari, Puolan kuningas sekä Suomen suuriruhtinas vuosina 1855-1881. Hän oli keisari Nikolai I:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan poika. Aleksanteri sai kruununperillisen kasvatuksen ja hänen opettajanaan toimi liberaali runoilija ja romantikko Vasili Žukovski.
1838 Aleksanteri tapasi tulevan vaimonsa Hessen-Darmstadtin prinsessa Marien (tuolloin neljätoistavuotias) teatterinäytöksessä. Aleksanteri oli lähetetty Eurooppaan täydentämään kasvatustaan ja samalla etsimään itselleen morsianehdokkaita. Prinsessa Marie oli kuitenkin tuolloin liian nuori, mutta nuoruus ei Aleksanteria haitannut. Hän oli päättänyt naida Marien ja niinpä heidän kihlauksensa julkistettiin 1840. Vuonna 1841 Aleksanteri meni naimisiin Hessen-Darmstadtin prinsessa Marien kanssa (avioliiton jälkeen Maria Aleksandrovna). Häät pidettiin Talvipalatsissa morsiammen ollessa 17-vuotias. He saivat kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Maria Aleksandrovnaa pidettiin erittäin älykkäänä ja vaatimattomana, mutta etäisenä. Hänen mukaansa on nimetty Ahvenanmaassa sijaitseva Maarianhamina sekä Pietarissa sijaitseva Mariinski teatteri.
Keisarinna Maria Aleksandrovna
Keisarinna Maria Aleksandrovna
Aleksanteri kruunattiin keisariksi isänsä kuoleman jälkeen 1855. Tulloin Venäjä oli sodassa Ottomaanien valtakuntaa (nykyisin Turkki) vastaan. Aleksanterin aikakaudella Venjälle rakennettiin rautateitä. Aleksanteri lakkautti 1861 maaorjuuden. 1864 paikallishallintoon luotiin alue- ja provinssikokoukset, jotka vastasivat mm. sairaan- ja köyhäinhoidosta sekä alkeiskouluopetuksesta. 1874 Venäjällä otettiin käyttöön yleinen asevelvollisuus ja Suomessa 1878. Nikolai I:n ajan tiukkaa sensuuria höllennettiin, ulkomaille matkustaminen sallittiin sekä yliopistojen opiskelijamäärän rajoituksia laskettiin. 1863 Suomessa kutsuttiin koolle ensimmäiset valtiopäivät vuoden 1809 jälkeen. Suomeen perustettiin Maarianhaminan, Kemin ja Kotkan kaupungit. 1867 Alaska ja Aleuttien saaret myytiin Yhdysvalloille. Kaiken kaikkiaan Aleksanteri II oli Suomea kohtaan myötämielinen hallitsija. Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen häntä kutsuttiin vapauttajatsaariksi. Balkanian ortodoksit ja slaavit sanoivat Aleksanteria myös vapauttajatsaariksi, koska hän oli vapauttanut heidät sodassa turkkilaisia vastaan.
Vaikka Aleksanteri II:n ja Maria Aleksandrovnan avioliitto oli alun perin rakkausavioliitto, siitä tuli ajan kuluessa onneton. Keisarilla oli avioliiton myöhempinä vuosina rakastajattaria, joista kenties tunnetuin on ruhtinatar Jekaterina Dolgorukaja. Suhteessa syntyi neljä lasta. Keisarin ja keisarinnan lapset eivät hyväksyneet isänsä romanssia, minkä vuoksi Aleksanteri II ajautui ensimmäisestä avioliitosta syntyneiden lasten kanssa riitaan. Keisarinna Maria Aleksandrovna oli ollut pitkään sairas ja miehensä uskottomuus lisäsi hänen tuskaansa. Keisarinna Maria Aleksandrovnan kuoltua 1880 Aleksanteri II nai rakastettunsa salaa. Hän aikoi kruunauttaa ruhtinatar Jekaterina Dolgorukajan keisarinnaksi, mutta keisari kuoli ennen rakastettunsa kruunauttamista.
Keisari Aleksanteri II kuoli salamurhan uhrina. Katariinankanavan sillalla terroristit heittivät pommin keisarillisia vaunuja kohti, mutta tämä isku ei vielä tappanut keisaria. Aleksanteri II:n noustua vaunuista ulos toinen terroristi heitti pommin Aleksanterin lähelle. Aleksanteri kuoli Talvipalatsissa. Tätä ennen terroristit olivat seitsemän kertaa yrittäneet tappaa keisarin. Verikirkkona tunnettu Kristuksen ylösnousemisen katedraali rakennettiin Aleksanteri II:n muistoksi.
Keisari Aleksanteri II 1827
Aleksanteri II:n patsas Helsingin Senaatintorilla
Aleksanteri II:n muistoksi rakennettu Verikirkko
Keisari Aleksanteri II:n ja keisarinna Maria Aleksandrovnan haudat Pietari-Paavalin tuomiokirkossa, joka on Aleksanteri II:n ja Maria Aleksandrovnan lisäksi monien muiden keisareiden ja suuriruhtinaiden viimeinen leposija. Aleksanteri II:n ja Maria Fjodorovnan hautojen päällä on jaspiksesta ja rodoniitista valmistetut sarkofagit, jotka uralilaiset mestarit tekivät kiitollisina maaorjuuden lakkauttamisesta (kaikkien muiden hautoja koristavat samanlaiset sarkofagit valkoisesta marmorista).
kuninkaalliset ja monarkia 