Belgian kuningas Leopold III:n ja kuningatar Astridin häät

Vuonna 1926 Belgian kruununperillisen Leopoldin (tuleva kuningas Leopold III) ja Ruotsin prinsessa Astridin kihlaus julkistettiin. Prinsessa Astrid oli Ruotsin prinssi Carlin (Ruotsin kuningas Oskar II:n poika) ja Tanskan prinsessa Ingeborgin (Tanskan kuningas Frederik VIII:n tytär) tytär. Ennen kihlausta Leopoldin kanssa Astrid nähtiin potentiaalisena puolisona Britannian kuningas Edvard VIII:lle ja Norjan kuningas Olavi V:lle. Leopoldin äiti kuningatar Elisabeth puolestaan lähetti poikansa matkalle Eurooppaan, jotta tämä löytäisi itselleen puolison. Leopold yhdistettiin Romanian prinsessoihin Mariaan ja Ileanaan, mutta kihlausta ei kuulunut. Tilanteen muutti Ruotsin prinsessa Astrid, jonka Leopold oli ensimmäisen kerran tavannut vuonna 1925. Kihlatun kuninkaallisesta taustasta huolimatta Leopoldin ja Astridin liitto oli rakkausavioliitto, mitä kihlauksen julkaisutilaisuudessakin vakuuteltiin.

”Vakuutamme, että prinsessa tuo iloa ja onnea pojallemme”, Belgian kuningas Albert I tiedotteessa.

4.11.1926 Tukholmassa prinssi Leopold ja prinsessa Astrid viettivät siviilivihkiäiset. Tilaisuudessa kuultiin Ruotsin ja Belgian kansallislaulut ja vihkimisen jälkeen pari ajoi hevosten vetämillä vaunuilla Tukholman kaduilla huolimatta kylmästä ilmasta. Heidän kunniakseen ammuttiin 21 kunnialaukausta. Morsian oli tuolloin melkein 21-vuotias ja sulhanen 25-vuotias. Tukholman kuninkaallisia häitä seurasi kirkkohäät Brysselissä 10.11.1926. Leopold seurueineen oli ehtinyt saapua ennen Astridia Belgiaan ja hän olikin vastassa, kun Astridin seurueineen saapui satamaan. Satamassa Astrid juoksi legendaarisesti Leopoldin syliin ja suuteli tätä. Tuolloin kuninkaalliset olivat jäykempiä kuin nykyään ja moinen tunteenilmaus oli uutta kuninkaallisten keskuudessa. Niinpä paikalle kerääntyneet belgialaiset menivät sekaisin.

Kello 11.15 St. Gudulan katedraalissa Brysselissä vietettiin Leopoldin ja Astridin kirkkohäät. Raporttien mukaan kirkko oli täysi. Naisia kehotettiin välttämään mustaa (suruajan väri) ja valkoista (sen ei katsottu olevan sovelias). Kuten Ruotsissa, myös Belgiassa hääparin kunniaksi ammuttiin 21 kunnialaukausta. Seremoniassa 60 miehestä ja 100 lapsesta koostuva kuoro lauloi. Uskonnollinen seremonia kesti noin 40 minuuttia ja sen toimitti arkkipiispa Van Roey. Vihkimisen jälkeen Leopold ja Astrid esiintyivät parvekkeella, missä he vilkuttivat väkijoukolle (suudelmaa ei kuitenkaan nähty). Iltapäivällä pidettiin vastaanotto, jonne osallistui lähinnä kuninkaallisia. Häät tuskin olivat ohi, kun lehdistö alkoi parittamaan Norjan kuningas Olavi V:ttä, joka avioitui Astridin siskon Ruotsin prinsessa Märthan kanssa,  ja Leopoldin siskoa prinsessa Marie Josea, josta sittemmin tuli Italian viimeinen kuningatar.

Molemmissa häissä Astridin puku oli valmistettu satiinista ja hänen päätään koristi myrttikruunua, mikä oli tyypillistä ruotsalaisille morsiammille. Belgian kirkkohäissä nähtyyn huntuun oli kirjailtu kukkia ja helmiä. Raporttien mukaan väri sopi hyvin tummahiuksiselle Astridille. Kimppu koostui liljoista ja orkideoista. Morsiusneitoina toimivat Leopoldin sisko prinsessa Marie Jose, Astridin sisko prinsessa Märtha, Tanskan prinsessa Feodora ja Ruotsin prinsessa Ingrid (sittemmin Tanskan kuningatar).  Neljä muuta morsiusneitoa, jotka olivat Astridin ystäviä, olivat Alfhild Ekelund, Anne Marie von Essen, Margareta Stähl ja Anna Adelswärd. Leopold käytti Belgian krenatöörin univormua. Tukholman siviilivihkiäisissä hän käytti Serafiimiritarikunnan kunniamerkkiä, mutta Brysselin kirkkohäissä kunniamerkki vaihtui kuningas Leopold II:n kunniamerkkiin.

(tumblr, alexanderpalace)